Pälyilykierros Raahessa

Matkalla Kalajoelle päätimme pysähtyä pällistelemään, että miltäs oikein näyttää paikka nimeltään Raahe. Pistettiin auto Valintatalon pihaan parkkiin ja lähdettin tallustelemaan kartta kainalossa keskustan katuja pitkin. Turistimaisen hortoilun päätteeksi löysimme sataman, jossa piti tietenkin nautiskella jäätelöt. Jätskien jälkeen köpsöttelimme takas autolle ja eikun menoksi. Raahen kuvailuun voisi muuten käyttää avainsanoina sanoja "yksisuuntaiset kadut" ja "matalat, vanhat puutalot". Molempia nimittäin riitti enemmän kuin meillä sormia ja varpaita niitä laskemaan.

-Sanna Saniainen-

P.s. Lennu hei, et ookaan maininnu että sulla on tuommonenkin business pystyssä! xD

Road again

No niin. Matka on päässyt taas jatkumaan Oulusta eteenpäin. Nyt on aika jättää tutut ja turvalliset maisemat taakse ja suunnata valloittamaan uusia kokemattomia seutuja. Nyt ei määränpäässä vastassa ole meitä vastaanottamassa kukaan sukulainen, kaveri, tuttu tai edes vihamies...toivottavasti, vaan saamme tulla toimeen omillamme. Laitoin taas Sannan ajamaan jotta itse voin keskittyä maisemien katseluun ja blogin päivittämiseen. :)
...ai mikä se matkakohteemme on? Tornio tietenkin ...ei kun Kalajoki piti sanomani. :)

-Jari-

Ohjelmaa riittää

Onpas ollut tekemisen täyteiset kaksi lomapäivää Oulussa. Aamusta iltaan ollut niin paljon tekemistä, että kone on saanut viettää omaa lomaansa omassa repussaan.

Tjaa, mitäs kaikkea me ollaankaan tehty...Eilen sunnuntaina oli tuulinen, mutta aurinkoinen päivä. Heti aamupalan jälkeen päätimme lähteä katsastamaan Oulua pyörillä käsin. Parin tunnin pyörälenkille tuli kaikkiaan mittaa reilu 23 kilometriä. Ajelimme ensin muutaman vuoden takaiselle Oulun asuntomessualueelle Toppilansaarelle. Sieltä jatkoimme kuuluisalle Nallikarin uimarannalle ja sieltä edelleen Oulun torille jäätelöille. Jäätelöiden jälkeen oli lopulta aika polkea kuuden kilometrin matka takaisin Samille.

Ensin vielä muutama kuva lauantailta:

Oulusta löytyy pieniä ja isompia jokia ja niiden yli meneviä siltoja ties kuinka paljon.


Syämästä tullessa välillä sää näytti uhkaavan sateiselta ja se ei ollut Nasun mieleen


Kirkko ja uhkaava taivas


Oulujoen padotus kohdan kiertävä lohien nousutie



Sanna padon ylikulkusillalla


Sitten sunnuntain kuvia:

Toppilansaaren kärjessä maisemia katsomassa


Sami




Seuraavana pysähdyspaikkana oli Nallikarin uimaranta


Nallikarin niemenkärjessä oleva ...oleva ...betonimöhkäle-näköalatorni.


Tornin huipulla




Nallikarin ranta ja Edenin kylpylä


Oulun keskusta-alueella ajeleva turistijuna Potnapekka


Nallikarilta matka jatkui kohti Oulun keskustaa


Oulun torin vieressä oleva Oulun kirjasto, mikä on rakennettu veden päälle


Oulun torin laidalla on hienoja vanhoja kalastajien? puurakennuksia, joista nyt on kunnostettu kahviloita ja sen sellaisia


Jätskillä


Ookkonää Oulusta, pelkääkkönää polliisia? Sanna ja Oulun toripoliisi


Pyöräreissun jälkeen vaihdoimme vaatteet ...tai lähinnä lisättiin niitä, syötiin hieman välipalaa ja lähdimme pyörillä takaisin keskustan suuntaan. Lopullisena määränpäänä oli Raksilan jäähalli ja jo aikaisemmin mainitsemani Kärpät-Frölunda Nordic Trophy peli.

Raksilan jäähalli


Peli käynnissä






Pelin aikana muuten mietiskelin, että miten voi olla mahdollista, että yleensä aina siellä missä itse istuu, siihen kohdille osuu joku katsoja joka huutelee koko ajan kentän suuntaan kuin joku valmentaja. Nytkin siinä oli joku 30v. mies. "Hyvä oli!, Lauo vaan ite Tomi!" Hyvä oli Juhamatti!" "Syötä vaan Papalle!" jne.

Pelin jälkeen olimme seitsemän aikoihin takaisin Samilla. Illan ohjelmassa oli vielä herkullisen, broileri-pekoni-paprika-persikka-sipuli-pizzan tekoa ja syöntiä. Ruuan jälkeen vielä päivän Serrano ja olikin aika kupsahtaa sängyn pohjalle.

Maanantaina Sami lähti aamulla töihin ja me Sannan kanssa sängystä ylös päästyämme ja aamupalan syötyämme lähdimme pyöräilemään keskustan suuntaan. Tänään ohjelmassa oli käyminen Oulun Tietomaassa. Samalla ostimme yhteislipun, jolla pääsee käymään Oulun Edenissä.

Mulkvist ...Sanna sanoi, että se näyttää pyöräilykypärässään ihan Mulkvistilta, joten pitihän siitä ottaa kuva. :) ...pyöräilykypäräkin taisi saada uuden nimen. :)


Raapaisu Tietomaan nähtävyyksistä:

Ilmassa roikkuva hana josta valui vettä


Sanna ja tiimalasi...


...joka todellisuudessa on piirretty lattiaan


Sannakukka


Maailman pisimmän miehen vahanukke




Ja vielä pari videota:

Sanna yrittää kävellä mustia laattoja pitkin. ...ehkä se viimeinen tuoppi oli liikaa


Sanna vauhtikupissa


Jarin vaanimistiikeriloikka


Sanna uutisankkurina


Tietomaasta lähdimme neljän aikoihin sen mennessä kiinni ja poljimme takasin Samille. Perille saavuttuamme Sami tuli samaan aikaan töistä ja päätimme lähteä samantien käymään kaupassa. Kauppareissun jälkeen ruuan laittoon, nopea ruokailu, kamat kasaan ja nokka kohti Edeniä. Sami lähti samalla pelaamaan salibandyä jollekin yliopiston vuorolle.

Eden ei kyllä ollut mikään erikoinen paikka. Aika pieni kylpylä ...tai sitten itse on kasvanut vain niin isoksi, että pienenä kaikki kylpylät näytti massiivisilta. :) Tunnin verran jaksoimme altaissa lillua, jonka jälkeen päätimme lähteä saunaan ja sitä kautta kotia. Kaiken huipuksi kun olin lähdössä takaisin pukuhuoneisiin, oli jollekin näköjään kelvannut mun uikkarit. Hoh hoijaa! Ensi kerralla kun menee johonkin kylpylään pitää käydä ostamassa jostain halpahallista 5€ uikkarit matkaan niin ei sitten harmita jos jollain on uikkareista puutetta.

Tänään tiistaina ajateltiin käydä vielä kaupungilla pyörimässä (ja ostamassa ehkä uudet uikkarit) ja jatkaa sitten matkaa kohti seuraavaa määränpäätä. Palataan taas tienpäältä...

Ensimmäinen päivä Oulussa

Ensimmäinen päivä Oulussa on nyt takana. Ajomatka tänne meni hyvin Sannan tosiaan ajaessa koko matkan. Olen ollut matkan alusta asti hieman huolestunut pyörätelineen toimivuudesta, tai oikeastaan vielä enemmän peräkoukkuni luotettavuudesta. Peräkoukku on sellainen irroitettava malli ja vaikka se on kunnolla kiinni, koukku heiluu silti hieman sivuttais suunnassa. Kun pyörätelineen laittaa siihen kiinni ja pyörät kyytiin, niin pieni heiluminen koukussa näyttää aika isolta heilumiselta telineessä olevissa pyörissä. Lisäksi eilen kun Mikkelissä omaa pyörääni virittelin telineeseen, sain koko peräkoukun käännettyä 90 astetta sivulle päin kun sitä kunnolla heiluttelin. Toisen kerran sain saman efektin aikaiseksi pelkästää käsin koukusta rempaisemalla sivulle päin. Ei olisi kovin mukavaa kun kaksi pyörää kyydissä 80km/h vauhdissa teline kääntyisi 90 astetta toiseen sivuun. Tämä efekti ilmeisesti johtui kuitenkin vain siitä, että koukku ei kuitenkaan ollut ihan kunnolla paikallaan. Olen nyt yrittänyt toistaa pariinkin kertaa samaa efektiä uudestaan telineen kanssa ja ilman sitä pelkästään käsin koukkua rempaisemalla, mutta en ole siinä enää onnistunut. Täytyykin siis aina ennen telineen virittämistä varmistaa, että koukku tosiaan on kunnolla paikoillaan.

Toiseksi ongelmaksi muodostui eilen pyörien telineeseen virittäminen. Teline ei tosiaankaan toimi ihan niin kuin se on suunniteltu. Siihenhän pyörät pitäisi saada nostettua valmiisiin kumisiin kiinnikkeisiin siitä pyörän vaakasuorasta yläputkesta. Naisten pyöriin on puolestaan myytävänä sellainen erillinen vaakatanko minkä saa asennettua tangon ja satulan välille. Eilen ensin itse rimpuilin Mikkelissä oman pyöräni kanssa ja yritin saada sitä kunnolla istumaan telineeseen. Virittely ei ollut kovin kivaa siinä eilisessä rankkasateessa pari kertaa kävi jo mielessä roudata pyörä takaisin varastoon. Onneksi lopulta ennen Kuopioon lähtöä löysin kotini läheltä vapaan katoksen, jonka alla sain pyörääni teliseen sommiteltua.

Toinen tarina olikin sitten Kuopiossa kahden pyörän sommittelu samaan telineeseen. Onneksi Sannan talon alla on talon asukkaille oma autohalli, jonne veimme tavaramme ja auton pakkaamista varten. Todennäköisesti pyörät olisi Kuopiossakin jäänyt varastoon, jos pyörien virittelyä olisi pitänyt siinä kaatosateessa noin tunnin ajan harrastaa. Ensinkään sillä naisten pyörään tarkoitetulla lisätangolla ei tehnyt yhtään mitään. Sen kun laittoi Sannan pyörään kiinni ja pyörän telineeseen, pyörän takapyörä roikkui noin 20 sentin päässä maasta. Onneksi lopulta noin neljännellä pyörien sovittelukerralla löysimme sopivan kompinaation molemmille pyörille ja saimme ne onnistuneesti ja tukevasti sovitettua telineeseen. Ratkaisuksi osoittautui se, että saimme telineen kumisia pyörän kiinnikkeitä käännettyä haluttuun kulmaan ja täten pyörät kunnolla putkistaan kiinni telineen kiinnikkeisiin.

No se pyöristä. Eilen tosiaan ajelin ensin Mikkelistä Kuopioon. Kuopiossa pienen huilitauon ja ruokailun jälkeen...ja kun lopulta olimme saaneet kaikki tavarat kyytiin, jatkoimme matkaamme Sonkajärvelle Sannan vanhemmille. Perillä Sonkajärvellä olimme lopulta vasta hieman ennen kymmentä. Tänään sitten jatkoimme Sonkajärveltä joskus puolen päivän jälkeen kohti Oulua Sannan veljen Samin luokse. Perille päästyämme kävimme ensin ruokakaupassa ostoksilla ostamassa huomiseksi ruuaksi suunnitellun broileri/pekoni/persikka/paprika/sipuli-pizzan tarpeet. Kaupasta palattuamme kaivoimme pyörät esille ja poljimme kolmisin noin 5km matkan Oulun keskustaan syömään. Ruokapaikaksi valikoitui lopulta Amarillo ja sai taas syödä mahansa täyteen. Ruuan jälkeen lyllersimme pyörillä takaisin Samille ja nyt illalla vielä saunoimme. Tässäpä alkureissun kuulumiset vielä kokonaisuudessaan kertauksena.

...Ai niin, huomiseksikin on jo ohjelmaa tiedossa. :)

Sami kävi eilen hommaamassa meille kaikille liput Kärpät - Frölunda lätkäpeliin. Ottelu on osa Suomen ja Ruotsin isoimpien lätkäjoukkueiden toista vuotta peräkkäin tässä loppukesässä pelaamaan Nordic Trophy turnausta.

-Jari-

Ookkonää Oulusta?

Perillä ollaan Sannan veljen Samin luona. Ehdittiin jo Prismassakin pyörähtämään ruokaostoksilla ja seuraavaksi ajateltiin lähteä kaupungille johonkin syömään. Nälkä tässä jo onkin joten palataan taas täydemmällä mahalla.

-Jari-

Oulu lähestyy

Enää vajaa 30 km Ouluun ja aurinko paistaa. Matka on mennyt vaivattomasti, Pulkkilan ABC:llä pysähdyttiin pissi- ja jäätelön syönti tauolle. Nyt maisematkin alkavat olemaan haetunlaisia - tasamaata silmän kantamattomiin. Tosin jos täällä kaikkialla haisee yhtä pahalta kuin juuri nyt tässä pellon laidassa ajellessa, niin taidan harkita vielä kahteen kertaan haluanko sittenkään kiertää koko pohjanmaata läpi. :)

flying reporter:
-Jari-

...ja matka jatkuu

Oulu kutsuu ja karavaani vastaa kutsuun. Matka ouluun on siis alkanut ja enää vaivaiset 197 istuinlihaksia hivelöivää kilometriä olisi edessä. Sanna otti ohjainpyörän haltuunsa, joten minulle jäi jäljelle kilometrikylttien kuvaajan vastuullinen tehtävä. Arvioitu saapumisaika Ouluun on joskus kolmen tienoilla ilman pysähdyksiä.

-Jari-

Ps. Tänään ei sada yhtään niin paljon kuin eilen. :)