Hiekkasärkät

Sää oli kirkas, aurinkoinen ja kohtalaisen lämmin, kun saavuimme tänne Kalajoen Hiekkasärkille tuossa hieman ennen seitsemää illalla. Olimme Varanneet itsellemme majoituksen täältä Tapio Tuvilta. Tapion Tupa on monipuolista majoitusta-, ruoka-, matkailu- ja kokouspalveluja tarjoava yritys Hiekkasärkillä ja oma majoitusvaihtoehtomme on hintahaitarin edullisimmasta päästä oleva aitta majoitus. Meille kahdelle, yksi aitta maksoi yhteen 40€ yö aamupaloineen. Tämä aittamajoitus oli halvin vaihtoehto mitä Hiekkasärkiltä löydettiin ja samalla myös paljon houkuttelevampi kuin joku kalliimpi leirintäalueen mökkikoppi, johon ei olisi edes kuulunut aamupalaa. Lisäksi aitan varusteluun kuului myös sähköt, valot ja jääkaappi johon eväät sai jemmaan.

Meidän riemuliiteriksi nimeämämme aitta


Valitettavasti minulla ei ole kuin kamerassa kuvaa täältä aitan sisältä ja nyt on jo sen verran pimeää etten tällä puhelimella pysty kuvaa ottamaan. Pitää sitten myöhemmin lisätä aitan sisältä kuvaa kunhan saan kamerasta kuvia tänne läppärille purettua. Tämä aitta on ihan menettelevä majoitusvaihtoehto näin yhdeksi tai jopa kahdeksi yöksi, mutta en minä tänne sentään viikoksi tulisi. :) Tuossa parin kymmenen metrin päässä on huoltorakennus, jossa on sitten hyvät vessat ja suihkut.

No niin, takaisin asiaan. Kun löysimme aittamme ja saimme tavarat sisälle päätimme lähteä hyvän sään takia samantien pyöräilemään Hiekkasärkkien suuntaan, jotka täältä aitalta ovat noin kilometrin päässä. Tosin emme ihan suorinta tietä pitkin särkille pyöräilty vaan ajelimme ensin alueen toiseen reunaan, josta sitten lähdimme kulkemaan rannan suuntaisesti toiseen reunaan ranta-aluetta.

Ai niin, tähän väliin pitää ilmoittaa, että Mulkvist (kuka? mikä? häh? Katso Oulun blogiteksti) on saanut kenkää tehtävistään. :) Tänään päivällä kävimme Sannan kanssa pyörimässä Oulun keskustassa. Itse kävin metsästämässä itselleni uusia uikkareita, jotka löytyivätkin lopulta massiivisesta Rintamäen urheiluliikkeestä. Ostin täysin samanlaiset mustat Adidaksen boxerimalliset uimahousut kuin vanhat olivat. 21€ siinä köyhtyi, mutta onneksi on uikkareiden alennusmyynti aika niin ei köyhtynyt 30€:tä. Samaisesta liikkeestä bongasimme myös Sannalle uuden pyöräilykypärän 15€:llä, joten vanha Mulkvist sai jäädä kyydistä Oulussa.

Sanna ja uusi uljas potta


Kun pääsimme pyörillä hiekkasärkkien reuna-alueelle, lähdimme kulkemaan tuollaista puusta tehtyä tietä pitkin hiekkarannan halki sen toista reunaa kohden. Alueella on selvästi panostettu ulkoilumahdollisuuksiin, kun noita puisia teitä on rannalla ja sen läheisissä metsiköissä monta kilometriä. Lisäksi alueelta löytyy useita kilometrejä asfaltoituja kevyenliikenteen väyliä ja pururatoja.

Puinen ulkoilureitti kuvan oikeassa laidassa


Kun olimme päässeet lähes alueen toiseen päähän, nousimme rannasta hieman ylemmäksi, harjanteen päällä kulkevalle asfaltoidulle kevyenliikenteen väylälle. Tietä pitkin ajoimme pururadalle, jota pitkin kiersimme pienen lenkin Hiekkasärkkien golfkentän laitamille. Sieltä takasin asfaltille ja asfalttitietä pitkin alueen lounaiskärjessä sijaitsevalle Keskusluodolle. Sieltä takaisin päin rannan läheisyydessä sijaitsevalle leirintäalueelle ja leirintäalueen luota jälleen rannan puista tietä pitkin rannan keskikohdilla, harjanteen päällä, sijaitsevalle hotelli- ravintola Lokkilinnalle. Sen terassilla päätimme palkita itsemme oivasta pyörälenkistä yksillä siidereillä kun kerran sääkin oli edelleen ja kerrankin loistava.

Harjanteen päällä asfaltilla


Sanna viihdekeskus Merisärkän pihassa


Hiekkasärkät Keskusluodolta käsin


Samoin tässä


Rantakuvaa "pitkospuilta"




Alkavaa auringonlaskua Lokkilinnan terassilta


Kaiken kaikkiaan Hiekkasärkistä on jäänyt positiivinen kuva ja tänne voisi joskus paremmalla ajalla ja lämpöisemmällä säällä palata. Nyt on kuitenkin aika sanoa Hiekkasärkille hyvästit, laittaa kone kiinni ja lähteä aamupalan kautta kohti uusia seikkailuja.

-Jari-